Have you ever loved someone so much, you’d give an arm for?
Not the expression, no, literally give an arm for?
When they know they’re your heart
And you know you were their armour
And you will destroy anyone who would try to harm ’her
But what happens when karma, turns right around and bites you?
And everything you stand for, turns on you, despite you?
What happens when you become the main source of her pain?
”Daddy look what I made”, Dad’s gotta go catch a plane
”Daddy where’s Mommy? I can’t find Mommy where is she?”
I don’t know go play Hailie, baby, your Daddy’s busy
Daddy’s writing a song, this song ain’t gonna write itself
I’ll give you one underdog then you gotta swing by yourself
Then turn right around in that song and tell her you love her
And put hands on her mother, who’s a spitting image of her
That’s Slim Shady, yeah baby, Slim Shady’s crazy
Shady made me, but tonight Shady’s rocka-by-baby…
[Chorus]
And when I’m gone, just carry on, don’t mourn
Rejoice every time you hear the sound of my voice
Just know that I’m looking down on you smiling
And I didn’t feel a thing, So baby don’t feel no pain
Just smile back
And when I’m gone, just carry on, don’t mourn
Rejoice every time you hear the sound of my voice
Just know that I’m looking down on you smiling
And I didn’t feel a thing, So baby don’t feel no pain
Just smile back…
[Verse 2]
I keep having this dream, I’m pushin’ Hailie on the swing
She keeps screaming, she don’t want me to sing
”You’re making Mommy cry, why? Why is Mommy crying?”
Baby, Daddy ain’t leaving no more, ”Daddy you’re lying
”You always say that, you always say this is the last time
”But you ain’t leaving no more, Daddy you’re mine”
She’s piling boxes in front of the door trying to block it
”Daddy please, Daddy don’t leave, Daddy – no stop it!”
Goes in her pocket, pulls out a tiny necklace locket
It’s got a picture, ”this’ll keep you safe Daddy, take it withcha'”
I look up, it’s just me standing in the mirror
These fuckin’ walls must be
Mä oon vahva. Mä en oo vahva. Mä oon vahva. Mä en oo vahva. Tuntuu ku mussa oisi kaksi naista/tyttöä. Mä oon tosi arka. Kaikilla tavoilla. Johtuen siitä että en oikeen luota kehenkään. Mun luottamus on petetty monta kertaa. Mä oon taistellu masennusta ja koulukiusaamista vastaan. Eikä kukaan oo tajunnu auttaa mua. Koska en puhunu.en puhu vieläkään. Ja sen kerran ku löysin kaks ihmistä jolle puhua toinen niistä masentu ja toinen nauro päin naamaa, sanoen ’tosi säälittävää’. Mun päässä pyörii vieläkin ne sanat. Ehkä on säälittävää viiltää ranteet ja jalat auki. Mutta entä jos muuta keinoo ei oo jos kenenkään ei voi luottaa. Tuntuu että koulu alkaa jo ala asteella olla se paikka johon kukaan ei halua mennä. Jo ala asteella tytöt vertailee painojaan ja meikkaa. Totta kai tytöt on aina ollu sellasii mutta tää on erillaista…oon ite ylä asteella ja sielä meno on no…Kauheeta isolla K lla. Joka toinen on masentunu. Ja jo meijän ikäiset polttaa ja juo alkoholia. Ja ylä asteella on kauheet paineet siitä onko kavereiden silmissä jees tyyppi. Koulussa opettajat vaatii liikaa. Ja jos on oppimis ogelmii nii opettaja hokee ”sää et ees yritä”. Tajuaako ne oikeesti kuinka se masentaa! Masennuin ite jo 5 luokalla. Olin iloinen tyttö kunnes se alkoi…kiusaaminen. Se oli joka päivästä syrjintää,porukasta ulos jättämistä. Halusin joka päivä jäädä vaan kotiin. Samaan aikaan sairastin syömis häiriöö. Olin sairaalassa joka päivä ali painon takii. No pakotin itteni syömään.tilanne rauhottu. Ja opettajat käänti asiat niin että mussa on joku vika. Samaan aikaan yks poika hakkas mua. Kädet oli mustelmilla joka päivä 1 ja puolen vuoden ajan. Tämä samainen poika asui meillä. Ei mitään rauhaa ikinä. Yöt se nuku mun oven takana. Mieti kuinka ahistavaa se oli. Aloin turhautuu etsin pako keinoo joka sekuntti…samaan aikaan yks poika sekos…sai pelätä että millo se käy päälle. Koko perhe pelkäs. Yks aamu se tapahtu. Se poika vietiin pois. Itkin. Tuntu samaan aikaa hyvältä että pahalta. Mutta joskus oli hetkii jollon luulin olevani onnelinen…hetket liitty puukkoon,vereen ja haavoihin. No luulin että kaikki ois paremmin kun se poika lähti meiltä. Mutta ei joku asia muuttu. Koulu. Olin aina ollu huono koulussa. Mutta nyt luin kojeisiin PALJON. Mutta kokeista tuli 4-6. Aloin olee lopussa. Ylä asteen alussa koin jotain mitä ei pitäny kokea. Kiusaaminen alkoi uudestaan. Mut litistettiin oven ja seinän väliin,tönittii pitkin seinii. Toivoin että pääsen kotiin heti. Aamulla oksensin koska pelkäsin tulla kouluun. Itkin äitille että en haluu mennä. Mutta pakko oli. Kotona sain viestei ”tapa ittes”. Ja yks päivä sit rakastuin. Me seurusteltiin kunnes se jätti mut ja alotti mun kiusaamisen ja sano tapa ittes. Se tuli huutaa mun naaman eteen. Mää tärisin,mut onneks yks kaveri tuli siihen väliin. Mun ainut ilo oli ratsastaminen. Mutta hevosen selässä kaikki asiat alko pyörii päässä. Kyyneleet valu silmistä. Polveen pisti. En enää pystynyt ratsastaa. Viiltely paheni. Luulin että se helpottaa. Mutta ei. Se ei helpota. Kannan ihossa arpii jotka muistuttaa tästä kaikesta. Eikä asiaa helpota se että mulle hoetaan ”oot säälittävä”. Mä luulin että voin luottaa johonkin. Ja kunsit yhtäkkii aloin luottaa yhteen tyypiin nii kaikki hajos. Tuntu että joku mussa hajos. Mutta oon kiintollinen tälle ihmiselle yhestä asiasta.se avas mun silmät. Tajusin että mun pitää elää tässä hetkessä,eikä eilisessä. Toivon että joku jaksaa lukee tän loppuun asti. Se ois mulle tärkeetä.
Tervetuloa! Tämä on ensimmäinen blogimerkintäsi. Muokkaa tai poista tämä, ja aloita kirjoittaminen!
